Osa 2.4. de Bethencourt

Loreena de Bethencourt piti hyvää huolta tyttärestään. Aamuisin Loreena kävi herättämässä Josephinen jonka jälkeen he tekivät aamuaskareensa yhdessä. 

Joka aamu Loreena kylvetti tyttönsä. Lastenhoitajaa ei oltu vielä onnistuttu palkkaamaan, vaan Loreena oli sopinut Francisin kanssa, että kun heille siunaantuu toinen lapsi niin silloin myös hoitaja hankitaan. Pienen tytön hoitamiseen pystyi myös Loreena yksinkin, muttei tämä mielellään tätä tehnyt.

Josephine oli fiksu pieni neidon alku, joka oppi nopeasti. 

Josephine oli tullut äitiinsä, tämä nimittäin rakasti soittamista. Toivottavasti tälle siunaantuisi siihen myös lahjoja, jotka hänen äidiltään ehkäpä puuttuivat.

Harmikseen Loreena tunsi itsenä usein väsyneeksi ja tämän oli pakko mennä nukkumaan päiväunet jo puolenpäivän aikoihin. 

Tällöin Francis, jos kotona oli, katsoi Josephinen perään. Miksikään lastenhoitajaksi tämä ei kuitenkaan ryhtynyt!

Syy Josephinen väsymykseenkin selvisi;  hän odotti pariskunnan toista lasta! 

*****

Raskaus tarkoitti sitä, että lastenhoitaja täytyisi palkata. Yhdestä lapsesta Loreena selvisi joten kuten, muttei tulisi selviämään kahdesta. Lisäksi ei olisi aatelisnaiselle sopivaa olla vastuussa lastenhoidosta ja -kasvatuksesta. Loreena oli sopinut erään lastenhoitaja-ehdokkaan kanssa tapaamisen torille ja Loreena lähtikin matkaan aikaisin aamulla.

Loreena hyppäsi perheen vaunuihin ja lähti huristelemaan kohti toria.

Aamu oli ehtinyt jo sarastaa kun Loreena pääsi paikalle. Nuori nainen, Iida Turner, haki lastenhoitajan virkaa. Hetken keskusteltuaan Loreena päätti palkata Iidan. Tämä oli asiallinen, aatelissukuinen, naimaton nainen, joka varmasti hoitaisi tehtävänsä kunnialla. 

He sopivat Iidan kanssa, että tämä saapuisi taloon heti Loreenan synnytyksen jälkeen.

*****

Viikot kuluivat ja Loreenan raskaus oli jo pitkällä. 

Antoinette de Bethencourt auttoi mieluusti Loreenaa Josephinen hoidossa tämän raskauden aikana. Antoinette kaipasi kovasti omaa tytärtä ja Josephinen hoitaminen toi tyydytystä tähän haaveeseen.

Josephinen syntymäpäivätkin koittivat. Suuria juhlia ei kuitenkaan järjestetty Loreenan tilan takia, eivätkä syntymäpäivät olleeet tytöille kovin iso asia Eoforhildissä. Tytöt saivat kunnon juhlat sitten hääpäivänään. Kuitenkin kylään oltiin kutsuttu Cormeillesin pariskunta.

Josephine de Bethencourt. Josephinesta kasvoi oikein sievä ja hyvätapainen neito.

"Onnea tyttäresi johdosta!", Walter sanoi Francisille. "Oletkos miettinyt kuka hänen aviomiehensä tulee olemaan? Meidän Edwardimme on mallikelpoinen ja hyvätapainen poika, mietithän asiaa", Walter jatkoi. Nähtävästi molemmat Cormeillesit koettivat jo nyt järjestää epätoivoisesti naimakauppoja pojalleen. Francis vastasi tuumien: "Edward on kyllä hyvätapainen poika, meidän täytyy Loreenan kanssa miettiä asiaa. Haluan tyttäreni olevan onnellinen, joten jos hän Edwardin kelpuuttaa, kun hieman tästä aikuistuu niin mikä ettei! En näe liitolle mitään estettä"

Aikuiset jatkoivat iltaa illallisen ja viinin merkeissä. Loreenalle kerrottiin myös ajatuksesta naittaa Josephine Edwardin kanssa. "Jos liitto kuninkaallisten kanssa ei järjesty niin Cormeillesit ovat kyllä seuraavaksi parhaat ehdokkaat..Haluan tyttärelleni vain parasta, Cormeillesit ovat arvostettuja hovissa, mutta mitenköhän heillä menee taloudellisesti..heidän kartanonsa on kyllä iso..he omistavat paljon maata..", Loreena mietti kuumeisesti tätä vaihtoehtoa.  

*****

Eoforhildissä aatelistytötkin kävivät jonkin aikaa koulua, jos perheellä oli siihen varaa. Yliopistoon nämä eivät päässeet, mutta heille opetettiin lukemisen ja kirjoittamisen perusteet. 

***********

Walter tahtoi ottaa enemmän selvää Edwardista ja kutsui Cormeillesit jälleen kylään.

Loreena valmisti jälleen bravuuriaan; palanutta spagettia.

"Eikö tuo nainen voisi hankkia taloudenhoitajaa..En minä kyllä Josephinea hyväksy Edwardin puolisoksi, jolleivat nämä rupea käyttäytymään aatelisten tavoin.", Antoinette tuumasi nyrpistellen hienoa nokkaansa kun sai tämän taidonnäytteen eteensä. 

Loreena viihdytti vielä tavansa mukaan vieraita harpun soitollaan. Ilta oli kaiken muun paitsi ruuan osalta menestys. Josephinen liitto Cormeillesin Edwardin kanssa oli käytännössä jo taputeltu.

*****

Vihdoin ja viimeinen, eräänä yönä Loreenan synnytys käynnistyi. 

Sisäkkönsä avustuksella Loreena synnytti perheeseen tulevan perijän! "Poika tuli!", Loreena kiljahti iloisesti.

Poikalapsi nimettiin Cabrieliksi. 

*****

Francis paiski kovasti töitä kuninkaalle, tämä saattoi olla päiviä poissa kotoota, mutta kuultuaan uutiset vaimonsa synnytyksestä ja omasta pojastaan, tämä kiiruhti kiireen vilkkaa kotiin. 

"Vihdoin minulle siunaantui oma poika", Francis sanoi ylpeänä pojalleen. 

*****

Ja kuten sovittua, myös Iida Turner saapui kartanoon, kun uutiset synnytyksestä saapuivat. 

"Iltaa rouva Bethencourt, saavuin tänne kuten sovimme", Iida sanoi ja niiasi. 

"Vihdoinkin sinä päätit saapua, olen odottanut sinua jo muutaman päivän! Heti siitä hommiin, Cabriel kaipaa hoitoa ja minä lepoa! Lisäksi tästä alkaen olet vastuussa ruuasta ja muista palvelijoista, olet nyt taloudenhoitajamme. Ja muista vielä, olet koeajalla!", Loreena puuskahti. 

Iida ryhtyikin ytimekkään keskustelun jälkeen heti hommiin, aloittaen Cabrielista.

Talo oli päässyt törkyiseen kuntoon, Iida joutui hoitamaan myös sisäkön töitä. 

Tämä sai keittiöön patjan ja tyynyn, Loreena ei halunnut antaa tälle kokonaista huonetta. Pitihän tämän paikkansa tietää, vaikka aatelisverta tässä hitunen virtaisikin!

Loreenan ja Francisin suhde kukoisti uuden palvelijattaren myötä, Loreenan ei tarvinnut enää keskittyä lainkaan kodinhoitoon vaan tämä pystyi omistautumaan miehelleen.

Salaa öisin, isäntänsä ja emäntänsä katseilta piilossa, Iida opiskeli ja luki kirjoja kartanon kirjastossa. 

Päivisin tämä kokkasi ja hoiti työnsä mukisematta..

..ja piti seuraa Josephinelle askareidensa lomassa. 

*****

Myös Cabrielin syntymäpäivät koittivat, vauva-aika oli ohi. 

Itse kuningas ja kuningatarkin olivat saapuneet paikalle juhlistamaan kyseistä tapahtumaa!

Francis antoi Cabrielin Iidan syliin heti tämän kasvettua. Suloinen poikalapsi!

Aateliset illastivat ja joivat viiniä.

Ja juhlat jatkuivat tuttuun tapaan Loreenan pimputellessa harpun sointuja. Kaikki keskustelivat ja vitsailivat rauhallisesti. Tosin kuningatar halusi esitellä raskausmaahansa ja olla kaiken keskipiste.

"Voi hyvänen aika sentään, kaikkea sitä..", Loreena tuhahti ajatuksissaan kuningattarelle. 

*****

Iida huolehti Cabrielin kasvatuksesta ja poika piti kovasti hoitajastaan. Harvemmin poika vietti muun perheensä kanssa paljoakaan aikaa, mikä oli tosin hyvin tavallista aatelisessa perheessä. Kasvettuaan hieman ja "sisäsiistiksi" opittuaan, pääsisi tämä myös muiden seuraan.  

Välillä Loreena kävi keskustelemassa Iidan kanssa Cabrielin kasvatuksesta ja sen edistymisestä. "Voi kyllä rouva, poika osaa jo potalle! Eikös olekin mahtavaa ja hienoa, niin pieni poika vielä ja kovin edistynyt!" "Niin kai, pidä huolta, että poika edistyy myös yhtä hyvin muissakin opinnoissaan. Hän on silmäterämme.", Loreena tuumasi ja poistui, jättäen Iidan ja Cabrielin keskenään. Poika katseli äitinsä perään, muttei ruvennut itkemään kaipuuta, eihän poika käytännössä tuntenut tätä naista lainkaan, äitiään.