Osa 1.2. aateliset, Cormeilles

Osa 2. Aateliset, Cormeilles

Walter Cormeilles oli uskon ja järjen mies. Hänen ainoa paheensa oli joka viikkoiset uhkapeli-illat muiden aatelisten kanssa, mutta mitään muita paheita tällä ei ollut. Hän oli erittäin uskollinen valtakunnalleen ja hän lukeutuikin yhdeksi kuninkaan luotto ystävistä. 

Walterin vaimo, Antoinette, oli hienosta ja vanhasta suvusta peräisin kaunis nuori neito. Tämäkin oli miehensä tapaan uskonnollinen ja konservatiivinen. Hän piti aina tiukasti hiuksensa ylhäällä eikä käyttänyt hartiota paljastavia mekkoja. Hän oli ylpeä itsestään, miehestään ja maineestaan. 

Cormeillesin kartano/sukutila oli vanha ja rähjäisessä kunnossa. Pariskunnalta rupesi itseasiassa olemaan rahasta tiukkaa ja kartano kaipasi suurta kunnostusta. Antoinetten haaveena olikin, että hän saisi kunnostaa vanhan sukutilan sen aikaisempaan loistoonsa. Nyt perheen kaikki varat menivät palvelusväen ja aatelisen kulissin ylläpitoon.

Kartanon pihakin oli nuhjuinen ja mitään sanomaton. Ehkä joskus Antoinette saisi pitää puutarhassa mahtavia kesäisiä juhlia!

Kartanon eteishalli, mitään sanomaton ja kaukana aikaisemmasta loistostaan.

Antoinette oli yrittänyt tehdä salista kodikkaan ja loisteliaan ja hyvin hän siinä olikin onnistunut. Antoinette inhosi talon vanhoja ja kylmiä kivisiä lattioita ja puisia kuluneita seinäpaneeleja. 

Antoinetten ylpeys - hänen teehuoneensa.

Teehuoneesta pääsikin kartanon ruokasaliin, joka oli varojen vähyyden takia pelkistetty ja koruton. 

Yläkerrassa oli kolkkoa käytävää, joka johti makuukammareihin.

Antoinetten makuukammari.

Walterin makuukammari. 

Antoinette oli innokas pianon soittaja. Hän hurmasi soitollaan niin aateliset kuin taloutensa palvelusväen. 

¨

Koska perheen varallisuus oli mitä oli, joutui Antoinette hoitamaan ruuanlaiton. Heillä oli ainoastaan varaa pitää sisäkköä. Antoinette oli tästä erittäin häpeissään ja varjeli asiaa suurena salaisuutena.

Walter toimi kuninkaallisena sotilaspäällikkönä ja niissä hommissa vaadittiin stradegisten ominaisuuksien lisäksi hyvää fyysistä kuntoa. Tämän takia Walter ylläpiti taistelutaitojaan lähes päivittäin pihalla olevan harjoitusnuken kanssa.

Vaikka molemmat olivat uskonnollisia, eivät he missään selibaatissa eläneet. Perijä poika pitäisi saada maailmaan mitä pikimmiten, jottei Antoinetten tarvitsisi kärsiä lukuisista raskauksista!

Aina, kun se vain olikaan mahdollista, pariskunta halusi viettää päivällis hetkensä yhdessä. 

Antoinette halusi myös toivottaa kuningattaren tervetulleeksi Eoforhildiin ja kutsuikin tämän pelaamaan bridgeä hänen kanssaan.

Myös aatelisrouva Loreena de Bethencourt liittyi heidän seuraansa. 

Antoinette toivoi kovin, että kuningatar viihtyisi heillä ja koitti hän hieman tätä mielistelläkkin. Kuningatar ei vain tuntunut lämpeävän Antoinetten ystävystymis yrityksille. Antoinette niin kovin toivoi saavansa hieman jalkaa kuninkaallisen oven väliin.

Onneksi viimeistään illallispöydässä kuningatar antoi Antoinettelle hymyn ja kiitoksen. Olihan hän loihtinut mitä mahtavimman aterian; ahventa kurpitsan kera!

Kuningatar innostui myös kokeilemaan pokerin peluuta Walterin kanssa. Tosin Walter näytti siltä, että kuningataren olisi jo aika lähteä kotiin!

Eräänä aamuna Antoinette voi niin huonosti, että tämän oli otettava juoksuaskelia ehtiäkseen ajoissa käymälään.

Walter ei ehtinyt jäädä huolehtimaan vaimostaan, vaan hänen oli lähdettävä kuninkaan luo hiomaan sotilaallisia stradegioita.

Kuningas lähetti palvelusväkeään joka aamu hakemaan Walteria. 

Antoinetten aamu jatkui kurjasti. Hän onnistui polttamaan vaivalla tekemänsä leivokset!

Eikä hän ehtinyt edes palaneita känttyjä maistaakkaan kun huomasi liikehdintää mahassaan! "Olen raskaana!", Antoinette huudahti.

Walter palasi, niinkuin joka päivä, vasta pimeäin tultua. Hänen piti paiskia hommia olan takaa, jotta pystyi ylläpitämään aatelista elämää.

Walter oli niin onneissaan kuullessaan uutiset Antoinette raskaudesta, että kaappasi tämän intohimoiseen suuteloon. 

Sotilaallisiin tatoihin, varsinkin ylempi arvoisiin sellaisiin, kuului karismaattiset taidot. Walter harjoitteli kompanjan komentamista peilille. "Asento! AAAArrghh taistoon miehet!", Walterin huuto kaikui pitkin kartanon käytäviä.

Päästäkseen hetkeksi rauhoittumaan miehensä huudolta, Antoinette kutsui Bethencourtit kylään ja käveli tiluksille heitä vastaan.

Loreena ei vain tainnut olla juttutuulella. Tämä näytti jatkuvasti hapanta naamaa yritti Antoinette puhua mistä tahansa. 

"Et viitsisi olla tuollainen vaimolleni, hän sai juuri tietää olevansa raskaana eikä tarvitsisi mitään ylimääräistä!" Walter valitti Loreenalle. Loreena kohautti olkiaan ja totesi myös itsekkin olevansa raskaushormonien sekoittama. 

Antoinette ei jaksanut kuunnella Loreenaa vaan painui yläkertaan kammariinsa lepäämään. 

Eräänä aamuna kartanon keittiössä Antoinette havahtui polttaviin supistuksiin. 

"Oi voi, nyt se tapahtuu!" Antoinette voihkaisi.

"Aaaaääärrrghhhh" Antoinette huusi kurkku suorana kivusta unohtaen, miten aatelisnaisten kuuluu käyttäytyä.

Niin Antoinette synnytti poikalapsen, tulevan Cormeillesin perijän.

Edward Cormeilles.

Antoinette sysäsi pojan Walterille tuntien, että nyt on jokin vialla.

Hän synnytti uudelleen!

Toisen poikalapsen! Antoinette sai kaksoset!

Ethan Cormeilles.

Molemmat katselivat ympärillee hämillään. Heillä oli yhtäkkiä kaksi suloista poikalasta huollettavinaan! Walter oli pakahtua ylpeydestä niin vaimoonsa kuin näihin kahteen poikalapseensa!

Vauvat saivat yhteisen huoneen yläkerrasta, myöhemmin he saisivat omat pienet kammarinsa.

Kenellekkään ei varmaankaan tule yllätyksenä, että palvelusväkeä ei pystytty hankkimaan, niin Antoinette joutui huolehtimaan itse kaksosista. Antoinette oli myös tehnyt ehdotuksen miehelleen, ettei tämä vierailisi hänen makuukammarissaan ennen kuin pojat kasvaisivat hieman ja hänen taakkansa helpottuisi, Walter, järjen mies kun oli, suhtautui vaimonsa pyyntöön kunnioittaen ja päätti noudattaakkin sitä.

Poikien syntymäpäivät koittivat ja Cormeillesit päättivät kutsu Bethencourtit niitä mukaansa juhlistamaan. Kuninkaalliset eivät pystyneet tulemaan paikalle kuniogattaren lopuillaan olevan raskauden takia. Saman syyn ilmoittivat myös Tournervillet. Tällä kertaa Loreena oli jo paremmalla pällä ja rouvat juoruilivatkin muista aatelisrouvista minkä kerkesivät.

"Mahtavaa!", Loreena huudahti kun näki ihanat kermakakut.

Edwar Cormeilles:

Onko ehkä maailman söpöin ilmestys?

Ethan Cormeilles:

On hänkin söpö kuin mikä! <3

Edward parkana:(

Kahdesta pienestä ja vaativasta lapsesta huolehtiminen oli rankkaa Antoinettelle. Ei hän ollut tottunut paiskimaan tähän tahtiin töitä. "Voi kumpa Walter saisi suuren ylennyksen", Antoinette mutisi aina kun joutui heräämään kukon laulun aikaa kylvettämään poikia.

Antoinette kokeili apteekkarin uutta, salaista rohtoa mikä sai lapset oppimaan nopeammin. Rohto olo erittäin tyyristä, mutta erinomaisen maineensa ansiosta apteekkari oli suostunut myymään Antoinettelle rohtoa laskulla.

Myös Walter halusi välillä touhuta poikiensa kanssa.

Tällä välin Antoinette sai hieman vapaata, jonka tämä kuluttu pianoa pimputtaen. 

Walterin öisiin kamppailuharjoituksiin loppuu nyt tämä osa..

Kiitos kun jaksoit lukea!